What do you think?
Rate this book
Kuningas menettää päänsä
Ville Ranta palaa suomalaisen sarjakuvan keskiöön uudella sarjakuvaromaanilla, jossa miehenä oleminen pilkotaan pieniksi paloiksi ja meno yltyy päättömäksi.
Linnan katto vuotaa, narrin jutut eivät naurata, kukaan ei kunnioita. Eikä seksikään maistu. Kuninkaalla alkaa horjua usko koko touhuun. Onneksi on pastori, joka tuntee lääkkeen eksistentiaaliseen ahdistukseen. Kaksikko lähtee tarunhohtoiselle seikkailulle, missä olut virtaa, päät putoilevat ja naiset kellistetään - vielä kerran.
Kuningas menettää päänsä on Ville Rannan uusi, upeissa akvarellisävyissä hehkuva, absurdi suurteos, jossa Ranta sahaa pään irti vuosituhantiselta valkoiselta heteromieheltä. Mutta mitä helvettiä? Eikö Ranta ole itsekin samaa jatkumoa?! Pää poikki!
Ville Ranta (s. 1978) on Puupäähatulla palkittu sarjakuvantekijä, jonka teos Kyllä eikä ei voitti 2014 Sarjakuva-Finlandian. Ranta tunnetaan myös kuvia kumartelemattomana Kirkko ja kaupunki- ja Demokraatti-lehtien pilapiirtäjänä.
Linnan katto vuotaa, narrin jutut eivät naurata, kukaan ei kunnioita. Eikä seksikään maistu. Kuninkaalla alkaa horjua usko koko touhuun. Onneksi on pastori, joka tuntee lääkkeen eksistentiaaliseen ahdistukseen. Kaksikko lähtee tarunhohtoiselle seikkailulle, missä olut virtaa, päät putoilevat ja naiset kellistetään - vielä kerran.
Kuningas menettää päänsä on Ville Rannan uusi, upeissa akvarellisävyissä hehkuva, absurdi suurteos, jossa Ranta sahaa pään irti vuosituhantiselta valkoiselta heteromieheltä. Mutta mitä helvettiä? Eikö Ranta ole itsekin samaa jatkumoa?! Pää poikki!
Ville Ranta (s. 1978) on Puupäähatulla palkittu sarjakuvantekijä, jonka teos Kyllä eikä ei voitti 2014 Sarjakuva-Finlandian. Ranta tunnetaan myös kuvia kumartelemattomana Kirkko ja kaupunki- ja Demokraatti-lehtien pilapiirtäjänä.
173 pages, Hardcover
First published January 1, 2018
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 19 of 19 reviews
September 11, 2018
Kai se on vaan uskottava, ettei Ville Ranta ole minun teekupilliseni.
December 29, 2018
Ihailen Rannan vapautunutta viivaa ja sitä, miten sivut ovat samanaikaisti täydellisen selviä, helposti luettavia ja runollisia. Eksistentiaalista ahdistusta ja pissakakkapieruseksihuumoria unohtamatta. Lukukokemus on jotensakin elokuvallinen. Loistava sarjakuvapiirtäjä. Tarkennan vielä: usein sarjakuvateokset ovat jotenkin turboahdettuja sivun sommittelun suhteen, tai vaihtoehtoisesti tekstiä on niin paljon per kuva, että lukukokemuksesta tulee jotenkin tukkoinen. Ranta kuitenkin hallitsee välineensä niin hyvin, että kaikki tuntuu tarkoituksenmukaiselta ja mukavan soljuvalta.
April 4, 2019
Hauska ja riipaiseva tarina sankarimyytin epätoivoisen toteuttamisen yrittämisestä sekä sivullisista uhreista. Nauratti ja hävetti samaan aikaan.
October 12, 2018
Vähän jäi sellainen fiilis että en nyt oikein tajunnut.
December 26, 2018
Ville Ranta ei petä uusimman sarjakuvaromaaninsa, Kuningas menettää päänsä kanssa. Lukija imaistaan mukaan kertomukseen elämän merkityksen hukanneen kuninkaan tuskailuihin, jotka halutessaan voi tulkita taiteilijan henkilökohtaiseksi tilitykseksi.
Allegoriat ovat mahtvia: Asuntona toimii linna, jonka katto vuotaa, jossa asustava uusi naisystävä kuvataan narrina, vieraileva ex-vaimo lohikäärmeenä, erossa asuvat teini-ikäiset lapset pissis-prinsessoina ja linnan torni-kamariin "unohdettu" kuningataräiti vanhana, seniilinä hupsuna. Lukija hykertelee tyytyväisenä.
Vakavuutta tuo filosofiaa ja kirjallisuutta harrastavan Rannan eksistentialistisia painotuksia sisältävät pohdiskelut elämän merkityksellisyydestä, hukatuista elinvuosista, suunnan etsimisestä, sekä tietenkin suhteesta toisiin kanssaihmisiin, erityisesti edellä mainittuihin.
Vapaa, ruutuja kaihtava, akvarelleja ja tussausta suosiva piirrostyyli puree tässäkin kertomuksessa, jossa kuningas yrittää löytää oikean suunnan. Lopussa eräs mahdollisuus tarjotaan, mutta kuten filosofiassa aina, lukija joutuu etsimään itselleen merkitykselliset vastaukset itse.
Allegoriat ovat mahtvia: Asuntona toimii linna, jonka katto vuotaa, jossa asustava uusi naisystävä kuvataan narrina, vieraileva ex-vaimo lohikäärmeenä, erossa asuvat teini-ikäiset lapset pissis-prinsessoina ja linnan torni-kamariin "unohdettu" kuningataräiti vanhana, seniilinä hupsuna. Lukija hykertelee tyytyväisenä.
Vakavuutta tuo filosofiaa ja kirjallisuutta harrastavan Rannan eksistentialistisia painotuksia sisältävät pohdiskelut elämän merkityksellisyydestä, hukatuista elinvuosista, suunnan etsimisestä, sekä tietenkin suhteesta toisiin kanssaihmisiin, erityisesti edellä mainittuihin.
Vapaa, ruutuja kaihtava, akvarelleja ja tussausta suosiva piirrostyyli puree tässäkin kertomuksessa, jossa kuningas yrittää löytää oikean suunnan. Lopussa eräs mahdollisuus tarjotaan, mutta kuten filosofiassa aina, lukija joutuu etsimään itselleen merkitykselliset vastaukset itse.
April 12, 2021
Ville Rannan Kuningas menettää päänsä on erilaisia kerronnan tasoja yhdistelevä lyhyehkö sarjakuvaromaani ainaisesti rikki olevaa linnaansa korjaavasta kuninkaasta, joka painiskelee menneisyyden painolastin kanssa muuttuvassa maailmassa. Ranta yhdistelee hauskasti eri aikakerrostumia ja ihmiskäsityksiä, ja näyttää terävänäköisesti kuinka kuningas jää arvojensa kanssa yhä yksinäisemmäksi maailman ympärillä muuttuessa. Pidin erityisesti siitä kuinka sarjakuva hyödyntää keskiaikaista taidetta kuninkaan kanssa seikkailevan papin joutuessa murhanhimoisten jänisten pieksemäksi.
October 4, 2018
Hervottoman hauska ja kipeän osuva älykkösarjis, jossa vertauskuvallisuus tihkuu Rannalle hyvin tyypillisen ja tunnistettavan piirrosjäljen takaa ja sen väleistä. Vanhan ja modernin yhdistelmä oli raikas lähtökohta tarinalle, eniten innostuin toksisenkin miehisyyden ja vallankäytön kuvaukselle.
Edelleen fanitan enemmän Rannan poliittisia pilapiirroksia, niiden humaani ja kärkevä maailmankuva pistelee juuri oikeita yhteiskunnan kipukohtia. Mutta toimi tämäkin, ja mainiosti toimikin.
Edelleen fanitan enemmän Rannan poliittisia pilapiirroksia, niiden humaani ja kärkevä maailmankuva pistelee juuri oikeita yhteiskunnan kipukohtia. Mutta toimi tämäkin, ja mainiosti toimikin.
September 3, 2018
Ihan omanlaisensa sarjakuva-albumi. Tarina etenee rennosti yllättävien käänteiden kautta, mutta tietenkin tarinalla on symbolisempi merkitystaso. Jonkinlaista miehistä eksistentiaalikriisiä tässä puidaan, mutta en jaksa oikein siitä innostua enkä siten jäädä miettimään syvempiä merkityksiä. Mielellään tämän silti luki.
November 15, 2018
Ilahduttavia vertauskuvia, paikoitellen todella vetävä tarina, joitakin hauskoja hetkiä, mutta ehkä kokonaisuutena ei ihan niin hyvä kuin odotin. Piirrosjäljestä pidin kuitenkin aivan todella paljon, on jopa hämmentävää miten jokin kuva voi samaan aikaan olla yksityiskohtainen ja epätarkka. Ja oi, nautin värien käytöstä. Paljon.
July 26, 2018
Absurdin komiikan täytt��mä allegorinen sarjakuvaromaani. Rannan tyylin tunnusmerkit eli nopea viiva ja napakka teksti toimivat hyvin. Ajateltavaa, ajateltavaa! Pitää lukea uudemmankin kerran, sillä tarina vaatii pohdiskelua.
June 10, 2020
Ville Ranta on itse asettanut riman hyvin korkealle loistavilla teoksillaan. Tämä jää sisältönsä puolesta hieman ohueksi, ehkä tiukempi käsis olisi auttanut. Piirrosjälki sen sijaan on parempaa kuin ikinä.
September 10, 2018
Riemukas ja roisi miehisen tuskan puinti.
November 11, 2018
Rannan sarjakuva on todella kaunista jälkeä. Hieno nykyajan satu elämänsä tarkoituksen hukanneesta kuninkaasta, joka menettää päänsä.
May 8, 2019
Kauan kesti että sain hyllystä luettua mutta kannatti. Piti otteessaan alusta loppuun - kaunis, värikäs ja helvetin hauska.
July 1, 2020
Tämä on paikoin aika hauska, mutta jotenkin ei iskenyt. Ville Rannan piirrosjälki on liian rosoista minun makuuni.
November 20, 2020
Hienosti piirretty ja tarinan kuljetus on lentävää, mutta jää aika mitäänsanomattomaksi.
June 25, 2021
Ajoittain ihan hauska tarina, vaikka sisälsikin itselleni yllättävän paljon seksiä ja eritteitä.
August 19, 2024
Tarinassa ei ollut päätä eikä häntää.
August 29, 2022
Ville Ranta on oivallinen sarjakuvantekijä, jonka tyyli miellyttää minun silmääni kovasti. Etenkin pilapiirtäjänä Ranta on tällä hetkellä lyömätön. Pidemmätkin työt ovat toimineet; aikoinaan jo Isi on vähän väsynyt (2005) viehätti osuessaan omaan pikkulapsivaiheeseeni. Tuorein Kuinka valloitin Ranskan oli sekin oivallinen.
Nyt oli luettavana Kuningas menettää päänsä (2018). Se on absurdi kertomus kuninkaasta, joka asuu kuninkaanlinnassa. Linnan katto vuotaa, eikä seurana ole kuin narri, joka ei ole hauska, ja toisinaan kolme lähes aikuista tytärtä, jotka ovat kiinnostuneempia Snapchatista ja Instagramista kuin kuninkaasta. Fantastisista puitteistaan – lohikäärmeistä ja linnoista – huolimatta tapahtumat sijoittuvat epämääräiseen nykyaikaan, jossa kaikkea hallitseva kuningas onkin jo melkoinen muinaismuisto. Ei siis ihme, että kuninkaalla on väkevä eksistentiaalinen kriisi.
Tarina poukkoilee odottamattomiin suuntiin. Se on viihdyttävä ja täynnä kummallisia käänteitä. Kuninkaan kriiseilystä voinee tehdä hyvin monenlaisia tulkintoja. Vaikka kuvitustyylistä kovasti pidinkin – tämä on hyvin kauniisti piirretty ja väritetty teos – tarinan absurdius ei nyt ihan täysillä osunut omaan makuuni. Ehkä nämä valkoisten miesten menneen maailman ahdistukset eivät ole just sitä, mikä tällä hetkellä kiinnostaisi, vaikka varmasti ihan tarpeellisia pohdintoja sinänsä ovatkin. Allegoriaa piisaa ja toksinen maskuliinisuus saa kyllä karun kohtalon tässä tarinassa. Pisteet siitä!
Nyt oli luettavana Kuningas menettää päänsä (2018). Se on absurdi kertomus kuninkaasta, joka asuu kuninkaanlinnassa. Linnan katto vuotaa, eikä seurana ole kuin narri, joka ei ole hauska, ja toisinaan kolme lähes aikuista tytärtä, jotka ovat kiinnostuneempia Snapchatista ja Instagramista kuin kuninkaasta. Fantastisista puitteistaan – lohikäärmeistä ja linnoista – huolimatta tapahtumat sijoittuvat epämääräiseen nykyaikaan, jossa kaikkea hallitseva kuningas onkin jo melkoinen muinaismuisto. Ei siis ihme, että kuninkaalla on väkevä eksistentiaalinen kriisi.
Tarina poukkoilee odottamattomiin suuntiin. Se on viihdyttävä ja täynnä kummallisia käänteitä. Kuninkaan kriiseilystä voinee tehdä hyvin monenlaisia tulkintoja. Vaikka kuvitustyylistä kovasti pidinkin – tämä on hyvin kauniisti piirretty ja väritetty teos – tarinan absurdius ei nyt ihan täysillä osunut omaan makuuni. Ehkä nämä valkoisten miesten menneen maailman ahdistukset eivät ole just sitä, mikä tällä hetkellä kiinnostaisi, vaikka varmasti ihan tarpeellisia pohdintoja sinänsä ovatkin. Allegoriaa piisaa ja toksinen maskuliinisuus saa kyllä karun kohtalon tässä tarinassa. Pisteet siitä!
Displaying 1 - 19 of 19 reviews