Siirry sisältöön

lateraali

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lateraali (5)

Wikipedia
Katso artikkeli Lateraali Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (fonetiikka) likvidoihin kuuluva äänne, jota muodostettaessa ilmavirta sivuuttaa kielen keskilinjan
    Suomen kielessä l-konsonantti on lateraali.

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lateraali lateraalit
genetiivi lateraalin lateraalien
(lateraalein)
partitiivi lateraalia lateraaleja
akkusatiivi lateraali;
lateraalin
lateraalit
sisäpaikallissijat
inessiivi lateraalissa lateraaleissa
elatiivi lateraalista lateraaleista
illatiivi lateraaliin lateraaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lateraalilla lateraaleilla
ablatiivi lateraalilta lateraaleilta
allatiivi lateraalille lateraaleille
muut sijamuodot
essiivi lateraalina lateraaleina
translatiivi lateraaliksi lateraaleiksi
abessiivi lateraalitta lateraaleitta
instruktiivi lateraalein
komitatiivi lateraaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lateraali-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

lateraalimerkki

Yläkäsitteet
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]