Ruotsi

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

turkiska

  1. (taivutusmuoto) yksikön yleissuvun heikko muoto sanasta turkisk
  2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko muoto sanasta turkisk
  3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta turkisk

Substantiivi

muokkaa

turkiska yl. (yks. määr. turkiskan [luo], ei monikkoa)

  1. turkin kieli

Substantiivi

muokkaa

turkiska yl. (1) (yks. määr. turkiskan [luo], mon. epämäär. turkiskor [luo], mon. määr. turkiskorna [luo])

  1. turkkilainen (naispuolinen)