Australian Grand Prix

Australian Grand Prix on Australiassa järjestettävä Formula 1 -sarjan osakilpailu, jota on ajettu Adelaiden (19851995) ja Melbournen (19962019, 2022–) katuradoilla.[1][2]

Australia Australian Grand Prix
Albert Parkin katurata.
Albert Parkin katurata.
Rata Albert Park Circuit
Sijainti Melbourne, Australia
Ratatyyppi Katuun pohjautuva väliaikainen moottorirata
Radan pituus 5,278 km
Kilpailun pituus 58 kierrosta, 306,124 km
Eniten voittoja
Kuljettajat Saksa Michael Schumacher (4)
Tallit McLaren, Ferrari (11)
Viimeisin kilpailu (2024):
Voittaja Espanja Carlos Sainz
(Ferrari)
Voittoaika 1:20.26,843
Toinen Monaco Charles Leclerc
(Ferrari)
Kolmas Yhdistynyt kuningaskunta Lando Norris
(McLaren-Mercedes)
Paalupaikka
Kuljettaja Alankomaat Max Verstappen
(Red Bull Racing-Honda RBPT)
Paaluaika 1.15,915
Nopein kierros
Kuljettaja Monaco Charles Leclerc
(Ferrari)
Kierrosaika 1.19,813 (kierroksella 56)
Paikkakunnat, joissa Australian Grand Prix on järjestetty.

Australian Grand Prix on kuulunut ennen Formula 1 -sarjaa muun muassa Tasman Series -sarjaan. Mielenkiintoinen fakta on se, että Adelaidessa ajettaessa osakilpailu on ollut kauden viimeisenä, ja Melbournessa ajettaessa yleensä ensimmäisenä.[1][2] Melbournen katuradalla pituutta on 5,278 kilometriä ja kilpailussa ajetaan 58 kierrosta.[2]

Suomalaisista Australian Grand Prix’n ovat voittaneet Keke Rosberg Adelaidessa vuonna 1985[3] ja Melbournessa Mika Häkkinen vuonna 1998,[4] Kimi Räikkönen vuosina 2007[5] ja 2013,[6] sekä Valtteri Bottas vuonna 2019[7]. Saksan lipun alla ajanut Nico Rosberg voitti kilpailun vuosina 2014 ja 2016.[8][9]

Häkkinen joutui myös erittäin pahaan onnettomuuteen viimeisessä Adelaidessa ajetussa osakilpailussa vuonna 1995.[1][10]

McLaren ja Ferrari ovat saavuttaneet eniten voittoja kyseisessä Grand Prix’ssä, paalupaikkoja on eniten McLarenilla ja nopeimpia kierroksia Ferrarilla.[11]

Ensimmäinen Melbournessa ajettu Formula 1 -kilpailu jäi historiaan muun muassa siitä, että ensimmäistä kilpailuaan ajanut kanadalainen Jacques Villeneuve onnistui ajamaan Williamsillaan paalupaikalle.[12]

Villeneuve onnistui pitämään kärkipaikan lähdön jälkeen ja johti Formula 1 -uransa ensimmäistä kilpailua, kunnes hänen autoonsa tuli tekninen vika, minkä seurauksena hänen tallikaverinsa Damon Hill onnistui ohittamaan hänet.[13] Hill ajoi kilpailun voittoon ja hänestä tuli näin ensimmäinen kyseisellä radalla voittanut kuljettaja.[14]

Kauden 1997 kilpailussa hallitseva maailmanmestari Damon Hill joutui keskeyttämään jo lämmittelykierroksella auton hyydyttyä radan varteen. Hän olisi lähtenyt kilpailuun lähtöruudusta 20.

Paalupaikalla oli edellisvuoden tapaan Jacques Villeneuve. Hänen kilpailunsa kuitenkin päättyi lyhyeen, kun hän kolaroi ensimmäisessä mutkassa Eddie Irvinen ja Johnny Herbertin kanssa. Kilpailun voittoon ajoi McLarenin David Coulthard, joka katkaisi McLarenin kolme kautta kestäneen voitottoman putken.

Kauden 1998 kilpailu oli McLarenin Mika Häkkisen ja David Coulthardin täydellistä hallintaa. Aika-ajoissa he valtasivat kaksi ensimmäistä ruutua ja kilpailussa he ohittivat kaikki muut vähintään yhdellä kierroksella.[15][4] Häkkinen ajoi kilpailun voittoon noin seitsemän sekunnin kymmenyksen erolla tallikaveriinsa, vaikka hän ajoi varikon läpi luullessaan, että hänen pitäisi tehdä varikkopysähdys. Maaliin ajoi vain yhdeksän kuljettajaa.

Kilpailu oli Esteban Tuerolle ja Toranosuke Takagille uran ensimmäinen.[16][17]

Kauden 1999 kilpailun lähtö myöhästyi, kun Rubens Barrichellon ja Johnny Herbertin autoissa syttyi tulipalo. Barrichello lähti kilpailuun vara-autolla, mutta Herbert ei startannut ollenkaan. Kilpailu ei sujunut McLarenin kannalta lähimainkaan samalla tavalla kuin viime kauden kilpailu, kun Häkkinen ja Coulthard joutuivat keskeyttämään, Coulthardin ajettua 13 ja Häkkisen ajettua 21 kierrosta.[18]

Kilpailun voittoon ajoi pohjoisirlantilainen Eddie Irvine, jolle voitto oli uran ensimmäinen.[18][19] Kilpailussa maaliin ajoi taas vähän kuljettajia, tällä kertaa vain kahdeksan.[18]

Kauden 2000 kilpailu oli Ferrari-tallin hallintaa. Michael Schumacher voitti runsaan 11 sekunnin erolla tallikaveriinsa Barrichelloon.[20][21] Molemmat McLarenit keskeyttivät moottoririkkoon.[21][22] Mika Salo olisi sijoittunut kuudenneksi, mutta hänet hylättiin, koska hänen autonsa etusiipi ei ollut sääntöjen mukainen.[23][24]

Kauden 2001 kilpailu oli Kimi Räikköselle, Fernando Alonsolle, Juan Pablo Montoyalle ja Enrique Bernoldille uran ensimmäinen.

Kilpailun voitti Michael Schumacher vajaan kahden sekunnin erolla toiseksi ajaneeseen Coulthardiin.

Ratavirkailija Graham Beveridge kuoli kilpailussa Ralf Schumacherin ja Jacques Villeneuven kolarin seurauksena saamiinsa vammoihin.[2][25] Hän oli kuollessaan 52-vuotias.

Vuonna 2006 käydyn kilpailun voitti Renault’n Fernando Alonso. Toiseksi sijoittui Kimi Räikkönen vain vajaan kahden sekunnin erolla Alonsoon.

Vuonna 2007 Kimi Räikkönen voitti Ferrarillaan kilpailun suvereenisti ennen kaksinkertaista maailmanmestaria Fernando Alonsoa. Kolmanneksi kilpailussa ajoi tulokaskuljettaja Lewis Hamilton McLarenillaan.[26]

Vuonna 2008 kilpailun voitti Lewis Hamilton, ennen toiseksi tullutta Nick Heidfeldia. Nico Rosberg oli kolmas.[27]

Keskeytysten sävyttämässä kilpailussa pääsi virallisesti maaliin vain seitsemän kuljettajaa. Myös Kimi Räikkönen oli yksi keskeyttäneistä, mutta sai yhden MM-pisteen, kun Rubens Barrichello hylättiin kilpailun jälkeen.[28]

Uusi Brawn-talli otti kaksoisvoiton ensimmäisessä kilpailussaan Jenson Buttonin ja Rubens Barrichellon voimin.[29] Viimeisellä kierroksella turva-auton perässä Jarno Trulli ajoi leveäksi ollessaan kolmannella sijalla ja Lewis Hamilton ohitti hänet ja nousi kolmanneksi. Hamilton päästi kuitenkin Trullin takaisin kolmannelle sijalle, tuomaristo katsoi tämän ohitukseksi ja kilpailun jälkeen FIA ilmoitti että Trulli saa 25 sekunnin rangaistuksen ja Hamilton nousi palkintokorokkeelle.[30] Malesian GP:ssä 2. huhtikuuta Hamilton joutui tuomariston eteen ja hänet hylättiin, näin ollen Trulli ei saanut rangaistusta ohituksestaan, joten hän sai pitää kolmannen paikkansa.[31]

Vuonna 2010 kilpailun voitti Jenson Button. Toiseksi tuli Robert Kubica ja kolmanneksi Felipe Massa.[32][33] Paalupaikalta lähtenyt Sebastian Vettel keskeytti johtopaikalta kierroksella 26.[34]

Vuonna 2011 kilpailun voitti paalupaikalta lähtenyt Sebastian Vettel. Toiseksi ajoi Lewis Hamilton ja kolmanneksi Vitali Petrov.[35] Vettel voitti kilpailun yli 20 sekunnin erolla Hamiltoniin.

Voittajat

muokkaa

Australian Grand Prix’n voittajat niissä kilpailuissa, jotka ovat kuuluneet Formula 1 -sarjaan.

Kausi Voittaja Valmistaja Rata Raportti
1985   Keke Rosberg Williams-Honda Adelaide Raportti[3]
1986   Alain Prost McLaren-TAG Adelaide Raportti[36]
1987   Gerhard Berger Ferrari Adelaide Raportti[37]
1988   Alain Prost McLaren-Honda Adelaide Raportti[38]
1989   Thierry Boutsen Williams-Renault Adelaide Raportti[39]
1990   Nelson Piquet Benetton-Ford Adelaide Raportti[40]
1991   Ayrton Senna McLaren-Honda Adelaide Raportti[41]
1992   Gerhard Berger McLaren-Honda Adelaide Raportti[42]
1993   Ayrton Senna McLaren-Ford Adelaide Raportti[43]
1994   Nigel Mansell Williams-Renault Adelaide Raportti[44]
1995   Damon Hill Williams-Renault Adelaide Raportti[45]
1996   Damon Hill Williams-Renault Melbourne Raportti[46]
1997   David Coulthard McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[47]
1998   Mika Häkkinen McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[4]
1999   Eddie Irvine Ferrari Melbourne Raportti[18]
2000   Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti[21]
2001   Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti[48]
2002   Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti[49]
2003   David Coulthard McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[50]
2004   Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti[51]
2005   Giancarlo Fisichella Renault Melbourne Raportti[52]
2006   Fernando Alonso Renault Melbourne Raportti[53]
2007   Kimi Räikkönen Ferrari Melbourne Raportti[54]
2008   Lewis Hamilton McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[55]
2009   Jenson Button Brawn-Mercedes Melbourne Raportti[56]
2010   Jenson Button McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[57]
2011   Sebastian Vettel Red Bull-Renault Melbourne Raportti[58]
2012   Jenson Button McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[59]
2013   Kimi Räikkönen Lotus-Renault Melbourne Raportti[60]
2014   Nico Rosberg Mercedes Melbourne Raportti[8]
2015   Lewis Hamilton Mercedes Melbourne Raportti[61]
2016   Nico Rosberg Mercedes Melbourne Raportti[9]
2017   Sebastian Vettel Ferrari Melbourne Raportti[62]
2018   Sebastian Vettel Ferrari Melbourne Raportti[63]
2019   Valtteri Bottas Mercedes Melbourne Raportti[7]
2020 Kilpailu peruttiin koronaviruksen vuoksi.[64] Raportti
2021 Kilpailu peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.[65] Raportti
2022   Charles Leclerc Ferrari Albert Park Raportti[66]
2023   Max Verstappen Red Bull Racing-Honda RBPT Albert Park Raportti
2024   Carlos Sainz Ferrari Albert Park Raportti

Sponsorit

muokkaa
  • 1981–1983: National Panasonic Australian Grand Prix
  • 1984: Dunlop Tyres Australian Grand Prix
  • 1985: Mitsubishi Australian Grand Prix
  • 1986–1993, 2002–2006: Foster’s Australian Grand Prix[67]
  • 1994: Sensational Adelaide Australian Grand Prix
  • 1995: EDS Australian Grand Prix[45]
  • 1996: Transurban Australian Grand Prix[46]
  • 1997–2001, 2010–2012: Qantas Australian Grand Prix[68]
  • 2007–2009: ING Australian Grand Prix[69][70]
  • 2013–2019, 2023–2024: Rolex Australian Grand Prix[71]
  • 2022: Heineken Australian Grand Prix[72]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Adelaide Street Circuit Circuits. ESPN. Arkistoitu 21.1.2019. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  2. a b c d Albert Park Circuits. ESPN. Arkistoitu 30.12.2019. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  3. a b Rosberg Wins but Mansell Left Fuming ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  4. a b c 1998 Qantas Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  5. Raikkonen Wins on Ferrari Debut F1 News. 18.3.2007. Autosport.com. Arkistoitu 1.4.2018. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  6. Raikkonen Takes Emphatic Victory F1 News. 17.3.2013. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  7. a b Bottas takes crushing Australian GP victory F1 News. 17.3.2019. Autosport.com. Viitattu 22.3.2019. (englanniksi)
  8. a b Rosberg crushes opposition in Australia ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  9. a b Rosberg wins wild Australian GP F1 News. 20.3.2016. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  10. Mika Häkkinen – Finland ESPN. Arkistoitu 16.7.2017. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  11. Grands Prix Australia • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 14.5.2022.
  12. Transurban Australian Grand Prix – Qualifying Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  13. Jacques Villeneuve – Canada ESPN. Arkistoitu 14.6.2017. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  14. Transurban Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  15. 1998 Qantas Australian Grand Prix – Qualifying Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  16. Esteban Tuero – Argentina ESPN. Arkistoitu 18.3.2018. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  17. Toranosuke Takagi – Japan ESPN. Arkistoitu 11.7.2015. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  18. a b c d 1999 Qantas Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  19. Hakkinen Edges Irvine to Claim back-to-back Titles ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  20. Ferrari One-Two in Australia F1 News. 12.3.2000. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  21. a b c 2000 Qantas Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  22. DC Blames Retirement on Engine F1 News. 12.3.2000. Autosport.com. Arkistoitu 1.4.2018. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  23. Salo Excluded from Australian GP F1 News. 12.3.2000. Autosport.com. Arkistoitu 31.3.2018. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  24. Albert Park – Australian Grand Prix 2000 Race Results ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  25. Drivers Express Shock after at Death of Marshal F1 News. 4.3.2001. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  26. Hamilton 'ecstatic' after dream debut F1 News. 18.3.2007. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  27. Rosberg delighted after maiden podium F1 News. 16.3.2008. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  28. Elizalde, Pablo: Barrichello disqualified from Australian GP F1 News. 16.3.2008. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  29. Button heads Brawn one-two in Australia F1 News. 29.3.2009. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  30. Trulli penalised, Hamilton gets third F1 News. 29.3.2009. Autosport.com. Arkistoitu 19.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  31. Hamilton disqualified from Australian GP F1 News. 2.4.2009. Autosport.com. Arkistoitu 19.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  32. Kubica: Team deserves 'special' podium F1 News. 28.3.2010. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  33. Massa happy with best-ever start F1 News. 28.3.2010. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  34. Vettel says failure robbed him of win F1 News. 28.3.2010. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  35. Petrov: Podium proves car's quality F1 News. 27.3.2011. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  36. 1986 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  37. 1987 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  38. 1988 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  39. 1989 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  40. 1990 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  41. 1991 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  42. 1992 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  43. 1993 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  44. 1994 Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  45. a b 1995 EDS Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  46. a b 1996 Transurban Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  47. 1997 Qantas Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  48. Michael Schumacher Wins the Australian Grand Prix Atlas F1. 4.3.2001. Autosport.com. Arkistoitu 19.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  49. M.Schumacher Wins Dramatic Australian GP Atlas F1. 3.3.2002. Autosport.com. Arkistoitu 15.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  50. Coulthard Wins; No Ferrari on Podium in Australia Atlas F1. 9.3.2003. Autosport.com. Arkistoitu 15.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  51. Schumacher Wins Processional Race in Australia Atlas F1. 7.3.2004. Autosport.com. Arkistoitu 15.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  52. Fisichella storms home in Australia ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  53. Alonso cruises to victory as Coulthard makes history ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  54. Raikkonen gets Ferrari off to winning start ESPN. Arkistoitu 20.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  55. Hamilton off to a flier ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  56. Button takes dominant debut victory for Brawn ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  57. Button storms back with thrilling win ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  58. Assured Vettel lays down his marker ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  59. Assured Button wins thrilling opener ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  60. Raikkonen takes measured victory in Melbourne ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  61. Hamilton beats Rosberg to dominant Mercedes victory ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  62. Vettel beats Hamilton to Australian GP win F1 News. 26.3.2017. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  63. Vettel jumps Hamilton to win in Melbourne F1 News. 25.3.2018. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  64. Formula 1, FIA and AGPC announce cancellation of the 2020 Australian Grand Prix Formula1.com. 13.3.2020. Formula One World Championship Limited. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)
  65. Australian Grand Prix off in 2021 Formula1.com. 6.7.2021. Formula One World Championship Limited. Viitattu 17.9.2022. (englanniksi)
  66. Kalinauckas, Alex: F1 Australian GP: Leclerc scores dominant win as Verstappen retires F1 News. 10.4.2022. Autosport.com. Viitattu 17.9.2022. (englanniksi)
  67. Foster's to Sponsor Australian GP Until 2006 Atlas F1. 23.8.2001. Autosport.com. Arkistoitu 19.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  68. Noble, Jonathan: Australian GP seals sponsorship deal F1 News. 13.11.2010. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  69. Australian GP to be sponsored by ING F1 News. 1.11.2006. Autosport.com. Arkistoitu 19.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  70. Noble, Jonathan: ING to leave F1 at the end of 2009 F1 News. 16.2.2009. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  71. Dixon, Ed: Australian GP renews Rolex title sponsor deal News. 8.7.2019. Sports Promedia. Viitattu 17.9.2022. (englanniksi)
  72. Banks, Andrew: Heineken named F1 Australian Grand Prix title partner, replacing Rolex News. 17.1.2022. Mumbrella. Viitattu 17.9.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa